Miksi muutos kuitenkin aina yllättää?
Muutoksen takana on aina pienen elitin haave entistä suuremmasta Venäjästä.
1600-luvulla maan suurin ongelma oli sen eristyneisyys. Valtakunnassa ei ollut ainuttakaan satamaa, joka olisi voinut yhdistää venäläiset kauppiaat suoraan Euroopan tärkeimpiin purjehdusreitteihin.
Iivana Julma valloitti aroja tataareilta aina Kaspianmerelle asti mutta Ruotsi sulki Venäjän kokonaan pois Itämereltä ja sekaantui Venäjän kruununperimyskiistoihin.
Cмутное время
1620-luku Venäjällä tunnetaan sekasorron aikana. Puolalaiset valtasivat Moskovan ja asettivat Venäjän tsaariksi Sigismund III:n pojan. Ruotsalaiset eivät hyväksyneet puolalaisten asemaa Venäjällä ja ajoivat tsaariksi puolestaan Kaarle IX:n poikia.
Valtataistelun jälkeen Mikael Romanov kruunattiin keisariksi ja perusti hallitsijasuvun, joka sittemmin hallitsi Venäjän imperiumia aina vuoteen 1917 saakka.
1720-luvulla käytiin Suuri Pohjan sota, jonka tuloksena Pietari Suuri sai Nevan rannat ja lähes koko Suomen. Keisarikunta oli olemassa vuosina 1721–1917.
1820-luvulla Venäjä jatkoi laajenemistaan länteen. Aleksanteri I:stä tuli Venäjän itsevaltaisen keisarin sekä Suomen suuriryhtinaan ja Puolan peruslaillinen monarkki.
Nyt Venäjä käy sotaa Ukrainassa…
1920-luvulla taisteltiin samoista alueista, koska Venäjän imperiumi oli hajonnut ja Neuvostoliitto oli tarkoitus kasata sen raunioista.
Venäjän kielen ystävät tietävät, että Venäjällä kriisin jälkeen tulee aina uusi nousu. Nyt sitä vain joutuu odottamaan ehkä tavallista pidempään.
***
***
Venäjän kieli ja mieli 