Dostojevskin teki suuret vaikutukset lukijoihin eri puolilla maailmaa. Tommi Uschanovin mukaan tunnettu filosofi Ludwig Wittgensteinin jopa opetteli venäjän kieltä lukemalla Rikosta ja rangaistusta alkukielellä!
Mitä pitää tietää Venäjän historiasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista, jotta voisimme ymmärtää Raskolnikovia hänen aikalaisensa tavoin?
1840- ja 1850-luvuilla jännitteet tsaarinvallan ympärillä kasvoivat jatkuvasti. Venäjällä toisella puolella painavat pitkä perinne, historia ja arvot – ja toisella puolella tarve uusiutua nopeasti.
Venäläisillä ei ole kärsivällisyyttä odottaa evoluution kehitystä
Raskolnikov ei tee murhaa niinkään ryöstöaikeissa vaan kokeillakseen ja todistaakseen itselleen olevansa moraalisesti valioihminen. Henkisesti korkeatasoisena yksilönä valioihminen voi toteuttaa nopeasti kaikkia niitä moraalisia ihanteita, jotka aikansa kasvatusperinne ja yhteiskunta pyrkivät tukahduttamaan.
Rikos ja rangaistus kertoo ihmisessä asuvien vastakkaisten voimien taistelusta. Ja vaikka romaani on täynnä keksittyjä rosvoja ja sankareita, venäläiset lukijat suhtautuvat heihin usein vakaavasti, koska romaanin ristiriidoilla viitataan todellisen elämän ilmiöihin.
Silloin autoritaarisessa maassa syntyy pelko siitä, että kirja voi olla oikean elämän uhkatekijä, jopa vihollinen. Tsaari alkaa tivata kirjailijalta aitoja syitä kirjoittaa teoksensa. Sensuuri tiukentui, aktivisteja pidätettiin ja heille määrättiin kovia tuomioita…
Dostojevski vastusti ideaa ihmisten tappamisesta paremman maailman luomiseksi: nopeaa muutosta on vaikea hallita. Sellainen muutos voi olla tuhoisa.
Mutta jos luotat pelkästään evoluutioon, kuolet ennen kuin mikään muuttuu. Tarvitaan siis revoluutiota uudistuaksemme. Mutta mistä aloittaa, mitä tehdä, milloin, miten ja kenen kanssa?
Vaikeinta muutoksessa on saada kaikki mukaan
Pitkän historian ja perinteiden maassa se on erityisen hankalaa. Siksi vallankumousta vievät eteenpäin valioihmiset pienissä ryhmissä. Sellaisen ryhmän jäsenenä Dostojevski joutui vangituksi poliittisista syistä 1849. Hänet passitettiin pakkotyöhön Siperiaan.
Murha on rikos mutta se voi olla myös rangaistus
Alussa Raskolnikovia ajaa vain kiinni jäämisen pelko. Murhan jälkeen hän alkaa kokea omatunnon tuskaa, joka ei anna hänelle rauhaa. Omatunto ei estänyt Rodionia kauhean kaksoismurhan tekemästä ideologisilla vaikutteilla. Myähemmin omatunnosta tulee rangaistus ja rangaistusta tarvitaan että voi katua ja antaa anteeksi itselleen.
Voiko uskonto todella auttaa selviämään sisäisestä jaakobinpainista? Kirjailijan päiväkirjassa Dostojevski tätä epäilee:
“Вот говорят, что русские — народ-богоносец. Правда, они люди религиозные. Они прежде, чем тебя топором зарубить, обязательно перекрестятся”.
”Halusimme parasta mutta kävi niin kuin aina käy”
Kun vallankumouksen pöly on laskeutunut, venäläinen löytää itsensä usein alkupisteestä. Venäjän pääministeri Черномырдин sanoi tästä Хотели как лучше – а получилось как всегда.
Kyllä, se siitä!
Usko oman kulttuurin paremmuuteen ajaa venäläisiä aina vain uudestaan kokelemaan onneaan pikaisen muutoksen kautta. Mikäli jumalattomat kumoukselliset saavat tahtonsa läpi, ”sata miljoonaa päätä” tulee lyhenemään, profetoi Dostojevski Riivaajat-romaanissaan. Muutoksen kourissa venäläiset lohduttautuvat sanomalla Kun hakataan puuta, niin lastut lentää – когда лес рубят – щепки летят!
Venäjän kieli ja mieli 